maanantai 7. syyskuuta 2009

Kohti Kabemba-housea

Lähtövalmistelut ovat nyt loppusuoralla, ihme kyllä asiat ovat edenneet tosi sujuvasti. Hoidettavia juttuja on ollut pitkä lista, mutta niin vaan listan loppu häämöttää.
Toissaviikolla kävimme matkailuklinikalla ja saimme muutaman piikin olkapäähän: aivokalvontulehdus- ja keltakuumerokotteet ja lavantautirokote kapseleina. Viimeinen namipala otetaan huomenna aamulla. Malaronea on mukaan neljä pakettia, jos tarvetta tulee. Ainakin jos menemme oleilemaan Sansibarille tai pohjois-Tansaniaan useiksi päiviksi, pitää malarian estolääkettä käyttää. Sama lääke käy hoitoon jos tauti iskee. Korkealla Iringassa ja Darissa ei tarvitse, hyttyset ei kai asustele suurkaupungeissa.

Talo on valittu, mutta kuvaa siitä emme ole nähneet. Täytyy säästää joku yllätys perillekin ;). Asumme Iringassa talossa, joka on meikäläisittäin omakotitalo. Kolme makuuhuonetta, olohuone, keittiö, ruokasali, työskentelytila internetillä ja European style kaksi vessaa. Vuokaraan kuuluu yövartija, metalliaidat ja autokatos. Niin ja joitain paikallisia telkkukanavia sekä aito dvd-laite. Talo on lähellä Tomin työpaikkaa Tumainin yliopistoa kaupungin ulkopuolella. Talo on aika uusi ja hyvä puoli on se, että katto ei ehkä heti ala vuotamaan eikä paikat välttämättä pahasti repsota. Harmillista, ettei pihaan ei ole ehtinyt kasvaa hedelmäpuita. Unelma omasta p u u-tarhasta täytyy jättää. Kukkia ilmeisesti on kuitenkin, se vähän lohduttaa. Täytyy poimia hedelmät torilta!

Lotti järjestää meille autokyydin hakemaan lentokentältä Iringaan. Matkaa on 500 km. Lotti ehdotti että matkalla poikkeaisimme kahdessa luonnonpuistossa, joiden läpi Iringan tie menee. Matka sujuu mukavammin kun pidetään hyvät tauot ja se suunnitelma kuulostaa hienolta.

"Kerran Afganistanin korvessa hukkasin korkkiruuvini. Jouduimme elämään päiväkausia pelkällä vedellä ja ruualla." (W.C.Fields)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti